31.3.2015

Takakannen pariskunta

Viime perjantaina postiluukkuun oli tullut uusi Hundur, islanninlammaskoirien oma jäsenlehti ja kyllä pisti takakansi hymyilyttämään. Asiasta olen silloin tällöin maininnut ihan ohi mennen, mutta nyt se on jo virallista; ensimmäinen pentuesuunnitelmani on valmis!

Äippänä tosiaan tulee olemaan Iris ja pitkien pohdintojen jälkeen sulhoksi valikoitui Tassu Tellen Bitur. Ihastuttava herraskoira Pieksämäeltä.

Reilu vuosi sitten käytiin islanninkoirien jalostuspäivillä ja tiedonhalu kasvoi tuolloin niin paljon, että seuraavassa kuussa olin jo suorittamassa kasvattajan peruskurssia. Heti peruskurssin suoritettuani kävin omakoirassa allekirjoittamassa kasvattajansitoumuksen ja sitten alkoi kennelnimien pohdinta. Olin pyöritellyt vaikka millaisia, kunnes työkaverini vain töksäytti ilmoille sen, joka ei ollut omaan mieleeni tullut: "Rosiri's". Siinä se oli! Yhdistelmä koiruuksieni nimistä!

Pelottaa, jännittää ja ilostuttaa hypätä "kasvattajan saappaisiin", mutta rohkeasti vain kohti tulevaa positiivisin ajatuksin!

30.3.2015

Juoksee, juoksee!

Ja niinhän sitä sitten juostiin hallilla tänään agilityn vauhdissa!

Otettiin ratapätkiä. Ensimmäisenä oli putki, hyppy ja putki ja tässä tosiaan piti juosta, jotta kerkeän ohjaamaan Iriksen viimeiselle putkelle. Naureskeltiin kouluttajan kanssa, että ohjaaja huutaa koiralle ja kouluttaja ohjaajalle.

Sitten otettiin putki, hyppy, putki, hyppy ja putki. Viimeinen hyppy ja putki välillä piti tehdä persjättö ja se tuotti hankaluuksia, kun en millään meinannut keretä ohjaamaan Iristä hypylle. Kyllä sekin saatiin onnistumaan kunhan kouluttaja taas huusi ohjaajaa juoksemaan kovempaa.

Viimeisenä sitten vielä putki, hyppy, hyppy ja putki. Ensimmäisen putken jälkeen hypylle piti ohjata valssaten ja sehän oli ihan helppoa. Huomasin vain itse valssanneeni vähän hyppelehtien, mutta ehkäpä siitä ei ole haittaa? Valssi on mukavaa ja Iris on ihan paras agilityssä!

28.3.2015

Turnukoita

Aamusta olin järkkäämässä Simolan koulun mätsäreitä ja pääsin toimimaan sihteerinä pentukehässä. Tosi mukavaa oli talkoilla ja touhuta, mutta jouduin lähtemään paikalta heti, kun pentukehä oli saatu päätökseen. Suunta oli nimittäin Suur-Miehikkälä ja Turnukan kennel. Siellä oli vastassa suomenlapinkoiria sekä islanninlammaskoiria. Voi herttinen niitä pörröisiä penneleitä. Tässä kaikille kiusaksi läjä ällöäkin ällömpia pentukuvia.