28.9.2014

Paimennustaipumustesti

Viikko sitten islanninlammaskoira Almur kävi suorittamassa paimennustaipumustestin hyväksytysti ja siitä sitten syttyi kipinä, että josko minäkin likkojeni kanssa. Luin kyseisestä testistä ja ikärajan tosiaan ollessa 7 - 24 kk kävin etsiskelemään, josko jostain löytyisi paikka. SSKY:m nettisivuilla ilmoitettiin yhdestä vapaasta paikasta ja kokeilin sähköpostilla, josko meitä onnistaisi. Ja onnistihan meitä.

Eilen ajeltiin jo Vehmersalmelle ja yövyttiin Viitakossa. Yllätys oli suuri, kun varaamassani huoneessa oli oma sauna ja tottahan toki se laitettiin päälle heti! Saunottiin ja istuskeltiin Arin kanssa iltaa ja suunnattiin hyvissä ajoin nukkumaan.


Tänään oli herätys sitten 5:30 jotta ehdittiin syödä aamupala ennen Kuttukuun -tilalle menoa. Ilmoittautumassa piti olla kello 7:00 ja oltiin vähän jälkeen seitsemän paikalla. Ilmoittautuessa ostin samalla kisakirjan, eihän sitä tiedä jos vaikka innostuukin. Tuomari Maija-Liisa Pasanen piti puhuttelunsa ja se rentoutti sangen mukavasti siltä vähäiseltäkin jännitykseltä.

Arvottiin numerot koirakoille suoritusjärjestykseen ja sitten koirat käytettiin pikku lenkillä. Aitaukseen otettiin viiden koirakon ryhmiä kerrallaan. Meillä oli numero neljä joten oltiin jo heti ensimmäisessä porukassa. Jokainen aitauksessa oleva koirakko vuorollansa kävi tuomarin luona tervehtimässä ja jutustelemassa omia taustojaan. Sitten koira vapaaksi ja kierrettiin muut koirakot. Sen jälkeen kierrettiin pyöröaitaus ja Iris jo siinä kohtaa nosti haukut pystyyn lampaille. Vielä takaisin tuomarin luokse ja tuomari piti koirasta kiinni kun itse juoksit pyöröaitauksen taakse piiloon huutelemaan koiraa luokse.


Luontaisten ominaisuuksien testaamisien jälkeen koirakot ulos aitauksesta ja sitten jokainen omalla vuorollansa isoon aitaukseen ja sitten pyöröaitaukseen testaamaan paimennustaipumuksia. Irishän haukkui ja liikuttikin laumaa sen verran, mitä p*skan jauhamiselta ehti.


Iris suoritti paimennustaipumustestin hyväksytysti ja kyllä syttyi kipinä päästä taas pian opettelemaan paimennuksen saloja!

Luontaiset ominaisuudet
Sosiaalisuus ihmisiä kohtaan - Luoksepäästävä, avoin
Sosiaalisuus muita koiria kohtaan - Hyväntahtoinen, mutta pidättyväinen
Fyysinen olemus - Välinpitämätön, valpas
Tottelevaisuus - Hieman välinpitämätön/levoton
Asenne - Rauhallinen, varma

Paimenustaipumukset
Kiinnostus laumaan - Hakeutuu lauman luo
Laumaa lähestyminen - Huomioiva/hieman epävarma/Yli-innokas
Lauman kohtaaminen - Huomioiva/hieman epäröivä

Tyyli
Käyttää silmää lauman hallitsemiseen - ei lainkaan
Osoittaa pyrkimystä tasapainoittaa laumaa ohjaajalleen - Paljon
Sopeuttaa voimankäyttöä laumaa kohtaan - Vähän
Työskentelee haukkuen - Vähän
Pyrkii kasaamaan laumaa kokonaisuutena - Vähän
Työskentelee keskilinjalla - Vähän
Työskentelee liikkeen kautta - Paljon

"Potentiaalinen, hyvä vaihtoehto harrastukselle, hyvä."

21.9.2014

Vuoden takainen vahvistus

Vuosi sitten saavuimme Lappeenrantaan Rose mukanamme. Aika on kulunut kuin siivillä ja Rosesta on kuoriutunut hirmuisen ihastuttava hönö.

Kasvattajaan otin yhteyttä ensimmäisen kerran samoisena päivänä, jolloin pennut syntyivät. Olin pitkään ihastellut yhdistelmää Islanninlammaskoirien-sivuilla ja sitten oli vain pakko ottaa Anneen yhteyttä ja kysellä pennuista. Muutaman mutkan ja liian pitkiltä tuntuvien viikkojen päätteksi sain tiedon, että toinen tytöistä tulee asumaan luoksemme.


Olihan siinä riskinsä ottaa toinen narttu taloon noin 8 kuukauden ikäerolla, mutta toistaiseksi ollaan pärjätty hyvin. Välillä saattaa leikit alkaa kuumenemaan, mutta ne on laitettu hyvissä ajoin poikki ja kaikki ollut sitten hyvin.

On ollut todella hienoa, kun taloudessa on kaksi islantilaista. Kyllä on koti tuntunut enemmän kodilta. Toki onhan se mukavaa, kun välillä tulee hetkiä, että saat vain keskittyä toisen kanssa tekemiseen ja Rosen kohdalla erityisesti saa huomata, että ehkä söpöyden lisäksi aivotkin löytyy.. Välillä tuntuu neidin kanssa, että se ei osaa olla muuta kuin söpö, mutta onneksi se osaa yllättää positiivisesti fiksuudellaan.

Laskin myös Rosen kulut ensimmäisen vuoden aikana ihan mielenkiinnosta. Toki Iriksen kohdalla on varmasti mennyt paljon enemmän rahaa kun on ollut se ensimmäinen ja Rosella voinut käyttää Iriksen vanhoja pantoja niin ei ole tarvinnut uusia ostaa.

Tässä vielä eriteltynä, mihin on mennyt suunnilleen minkäkin verran rahaa.
Ostohinta 980 €
Ruoka 117,25 €
Ravintolisät 30 €
Herkut 37,45 €
Eläinlääkäri 126,45 €
Vakuutus 336,50 €
Turkinhoito 14,60 €
Hihnat, pannat 36,80 €
Peti  24,95 €
Lelut 30 €
Näyttelyt 455 €
Harrastukset 30 €
Bensat 500 €
Yhteensä 2 719,00 € (Mihin tämän rahan olisin käyttänyt, jos en Roseen?)

16.9.2014

Luonnetestiin paikka varattuna

Olen miettinyt Iriksen viemistä luonnetestiin ja erityisesti sitä, missä vaiheessa neiti kannattaisi viedä. Olin ensin ajatellut että seuraavana kesänä islanninlammaskoirien omaan luonnetestiin, mutta sitten ajattelin jo tulevaa talvea.

Eilen selatessa Facebookin ihmeellistä maailmaa, sattui LPKYn ilmoitus marraskuussa järjestettävästä luonnetestistä ja siitä se ajatus sitten lähti..

Tänään varasin paikan ja nyt jännittää. Mietin kovasti, olisiko Iris valmis testiin heti kun kaksi vuotta tulee mittariin, mutta kun seurasin elokuussa luonnetestejä Tuusulassa, uskon kyllä koiruuteni olevan valmis.

Nyt kyllä vähän jännittää marraskuu: tuona viikonloppuna kun Iiris on testissä, olen Rosen kanssa Norjassa. Ari siis vie Irmelin testattavaksi, mutta olettaisin, että neiti toimii Arin käsissä ihan samalla tavalla kuin omissanikin.

14.9.2014

Porvoo KR

Misseilypäivä jälleen kerran kera likkojen, tällä kertaa Porvoossa. Paikalle oli ilmoitettu neljä koiraa, mutta vain kolme saapui paikalle. En tiennyt yhtään kuka voisi olla kolmas paikan päällä oleva koira, kunnes taaksemme ilmestyi hyvin tutun näköinen valiouros: Aitiorannan Brúni Brynjar.

Omien koiruuksieni lisäksi sain myös esittää Brynjarin ja vitsit että onkin ihastuttava uros! Eipä ollut moksiskaan, että ihan vieras eukko vei hihnan päässä. Tosin oli siitä tyhmä esittäjä, että nakkikäsi ei liikkunut tarpeeksi rivakasti taskun ja koiran suun välillä. Tästä huolimatta ihan mukavasti meni.

VAL ERI1 SA PU1 VSP
Brynjarin jälkeen Rosen kanssa juoksemaan kehään ja siinähän se Ärriäinen mukana sipsutteli. Maassa olevat hajut kyllä veti nenää hyvin paljon maahan, mutta kyllä sen nenun välillä sai myös ylös.

JUN ERI1 SA PN1 ROP SERT
Kolmantena sitten vielä Iris ja neiti oli jälleen ihan koikkaloikka. Piti vain vähän muistuttaa, mikä on homman nimi näissä kemuissa ja sitten taas neitonen toimi vallan kivasti. Liikkuminen oli vähän laiskaa ja seisotuksessa tarjosi istumistan jonkin verran. Näistä huolimatta, hyvin meni!

NUO ERI1 SA PN2 VASERT
Tuomarina oli Saija Juutilainen, ihastuttava tuomari! Tässä hänen mietteensä Rosesta: "1 v. Kaunis ja tasapainoinen juniori, hienot linjat, hyvä pitkä rintakehä. Sopivasti luustoa ja kulmauksia. Kaksoiskannukset takana. Hieno nartun pää, ilme ja korvat. Hyvä purenta. Kaunis häntä, säilyttää ylälinjan mallikelpoisesti. Erinomainen karvanlaatu. Kokonaisuuten hyvin lupaava ja mukava luonteinen."
Ja sitten Iriksestä: "22 kk, oikea linjainen, hyvä runkoinen, lyhyt karvainen narttu. Hyvä raajaluusto ja kulmaukset ja käpälät. Takana kaksoiskannukset. Sievä nartun pää ja ilme. Sievä pigmentti, korvat ja purenta. Kaunis häntä. Liikkuu hieman löysästi edestä. Kaunis sujuva sivuliike, riittävästi voimaa takana. Mukavan aktiivinen luonne."

13.9.2014

Mikke 1 v

Mikke savuttaa tänään vuoden iän ja kyllä tästä pojasta vielä mies kasvaa!

Uroolla on painoa 14,1 kg ja korkeutta 43 cm. Tavoitteita ei meillä ole ollut, mutta ehkä seuraavan vuoden aikana Mikkekin voisi käydä eläinlääkärissä tutkituttamassa PEVISAnsa. Näyttelyissä tullaan kiertämään uroon kanssa jonkun verran ja ehkäpä maalaisen kanssa voisi käydä kokeilemassa myös paimentamista.

Paljon onnea hurmurille! <3

11.9.2014

Hallittavuustestin tulos

Me päästään Iriksen kanssa aloittamaan agilityn alkeiskurssi, jes!

Hallittavuustesti oli ihan helppo juttu!

10.9.2014

Ontuva kissa

Pari viikkoa olen seurannut Janen ontumista ja pyrkinyt pitämään kissaa levossa, mutta ei ontuminen ottanut loppuakseen. Niinpä käytiin tänään klinikalla.

Eläinlääkäri tietty ensin kopeloi kissan kauttaaltaan läpi, sitten paineli etutassuja mutta ei löytynyt mitään kohtaan, jota kissa olisi aristanut. Jane myös käveli toimenpidehuoneen lattialla eikä siinäkään havaittu mitään ontumista. Kattini siis parani kun päästiin eläinlääkäriin.

Halusin kuitenkin otattaa röntgenkuvat kaiken varalta, koska olihan Lumolla todettu nivelrikkoa polvessa. Sain myös samalla hyvää harjoitusta kuvien ottoon.

Ei löytynyt röntgenkuvistakaan mitään. Nyt vain seurailen, miten jatkossa. Ontuuko Jane vai eikö onnu?


8.9.2014

Hallittavuustestissä

Olen pitkään kytännyt, milloin LAU järjestää seuraavan agilityn alkeiskurssin ja muutama viikko sitten oli kurssille haku auki. Hakujen perusteella valittiin sitten ne, jotka kutsutaan hallittavuustestiin. Kutsun saaneille kutsun piti viimeistään tulla neljäs päivä ja koko ajan olin päivittänyt sähköpostia, tuleeko kutsua vai ei. Luovutin kahdeksan aikaan illalla, mutta yllätys oli suuri kun yhdeksältä vielä kaiken varalta kävin sähköpostilaatikkoa kurkkaamassa ja siellä se oli; kutsu hallittavuustestiin!

Tänään oli sitten näytön paikka. Itseäni jännitti omat olot, pysynkö pystyssä vai en. Koko päivän olin kärvistellyt hirmuista päänsärkyä, mutta onneksi iltaa kohti hieman helpotti ja Ari lähti vielä mukaan testiin tueksi.

Kovalla luotolla mentiin testiin ja kyllähän minä tiedän, että Iris toimii. Tosin vaihtelevalla menestyksellä, milloin kiinnostaa ja milloin ei. Tänään se oli melko vaihtelevaa, mutta enimmäkseen kiinnosti.

Ensin tehtiin häiriössä. Kouluttaja kävi jokaisen luona kättelemässä ohjaajan ja koiran. Iris tapansa mukaan nenää heiluttaen "Jee jee, sä oot niin paras ja mä niiiiin rakastan sua!!". Sitten pujoteltiin muiden koirakoiden lomitse ja hihnan piti olla löysällä. Hyvinhän se meni, mitä nyt ne kaikenmaailman hajut välillä sekoitti pakkaa.

Sitten oli hetki aikaa hengähtää kunnes jokainen koirakko otettiin vuorollansa sisälle. Sisällä katsottiin koiran kulkemista ohjaajan mukana, paikkamakuuta, luoksetuloa, oma valintainen temppu sekä ohjaajan ja koiran leikkimistä.

Seuraamiseen ei itsellä ole kovin vahvaa luottoa ja välillä pidänkin kättä taskussa koiran mielenkiinnnon ylläpitämiseksi. Kokeilin tänään seuruuttamista ilman, että kädet oli taskussa ja ihan mieletön narttu; se kulki sekä oikealla, että vasemmalla tosi nätisti! Sen jälkeen paikkamakuu ja luoksetuloa ja eihän meillä siinä mitään ongelmia ole. Iris makaa paikoillaan ja tulee luokse kutsuttaessa.

Näiden jälkeen oli vielä omavalintainen temppu ja leikkimiset. Tempuksi otettiin perus ylävitoset molemmilla tassuilla ja sitten leikittiin niin peekuuleesti! Iris on ihan mieletön taisteluhalultaan ja sitä kouluttajatkin ihasteli muun koiran ohella.

Nyt sitten odotellaan, miten meidän käy, päästäänkö agilityn alkeisryhmään vai ei.

7.9.2014

Sunnuntaita Näpillä

Tänään oli oivallinen päivä suunnata käymään Näpillä moikkaamassa sen suunnan eläimiä ja elämää. Jossu on kasvanut ihan hirmuisesti ja tosiaankin vain kauniimpaan suuntaan ja Mikke on edelleen melko rotta, mutta kyllä se komian karvan takaisin vielä joku päivä kasvattaa.

Nelikolla oli tapansa mukaan hauskaa ja Max tyytyi seuraamaan nuorempien telmimisiä sivummalta.